Yhden rivin määritelmä: Tuontitullit ovat maksuja, joita peritään rajan ylittävistä tavaroista niiden tyypin ja alkuperän perusteella; verot ovat laajempia valtion maksuja, joita voidaan soveltaa kaupan eri vaiheissa; arvonlisävero on kulutusvero, jota peritään tuotteen matkan jokaisessa vaiheessa loppuasiakkaalle.
Mitä ne tarkoittavat
Näitä kolmea termiä käytetään jatkuvasti kansainvälisessä verkkokaupassa, ja ne sekoitetaan usein toisiinsa – joskus niitä käytetään synonyymeinä, vaikka ne tarkoittavat eri asioita. Kunkin termin selkeä ymmärtäminen on perusta kansainvälisten lähetysten oikealle hinnoittelulle ja asiakkaiden yllättävien lisämaksujen välttämiselle.
Tuontitulli Tulli on vero, jota sovelletaan erityisesti tavaroihin, kun ne ylittävät kansainvälisen rajan. Tuontitullit perii kohdemaan tulliviranomainen, ja ne lasketaan prosenttiosuutena tavaroiden ilmoitetusta arvosta. Prosenttiosuus vaihtelee tuotetyypin mukaan – sen määrittää HS-tariffikoodi (Harmonised System) – sekä tavaroiden alkuperämaan mukaan. Tuontitullien tarkoituksena on sekä tuottaa valtion tuloja että suojella kotimaisia teollisuudenaloja ulkomaiselta kilpailulta.
Vero Vero on näistä kolmesta termistä laajin. Lähetys- ja kauppakontekstissa ”vero” viittaa tyypillisesti mihin tahansa valtion määräämään maksuun, jota sovelletaan tavaroihin tai liiketoimiin – mukaan lukien tuontitullit, arvonlisävero, valmisteverot ja muut maksut. Kun joku sanoo, että lähetykseen ”sovelletaan veroja”, hän tarkoittaa yleensä jonkinlaista yhdistelmää tuontitullia ja arvonlisäveroa. Termiä käytetään usein väljästi, ja se tarvitsee kontekstin ollakseen merkityksellinen.
ALV (arvonlisävero) ALV on kulutusvero, jota sovelletaan tuotteen tuotanto- ja jakeluketjun jokaisessa vaiheessa, mutta jonka lopullinen maksaja on kuluttaja. Verkkokauppiaille arvonlisäverolla on merkitystä kahdella eri tavalla: kotimaassa (veloitat arvonlisäveron omassa maassasi tapahtuvista myynneistä ja tilität sen veroviranomaisille) ja kansainvälisesti (kun myyt muiden maiden kuluttajille, saatat joutua veloittamaan ja tilittämään arvonlisäveron kyseisen maan verokannan mukaan). Arvonlisäverokannat vaihtelevat huomattavasti maittain – EU:ssa ne vaihtelevat Luxemburgin 17 prosentista Unkarin 27 prosenttiin ja Isossa-Britanniassa ne ovat 20 prosenttia.
Miksi tämä on tärkeää verkkokauppiaille
Käytännön syy näiden erojen merkitykseen on se, että tuontitullit ja arvonlisävero lasketaan eri tavoin, veloitetaan eri vaiheissa ja hallinnoidaan eri prosesseilla. Niiden sekoittaminen johtaa virheellisesti hinnoiteltuihin kansainvälisiin lähetyksiin, yllättyneisiin asiakkaisiin ja toisinaan säännösten noudattamisen puutteisiin.
Yleisin kauppiaiden virhe on kansainvälisten toimitusten hinnoittelu ottamatta huomioon asiakkaan kokonaiskustannuksia – tavaroiden hintaa, toimituskuluja, mahdollisia tuontitulleja sekä tuontiarvonlisäveroa. Kun asiakas tilaa 50 euron arvoisen tuotteen toimituskuluineen ja saa sitten 20 euron tullimaksuilmoituksen, hän tuntee tulleensa harhaanjohdetuksi, vaikka kauppias ei ole tehnyt mitään väärää laskutuksessaan. Asiakkaiden odotusten hallinta kokonaiskustannusten suhteen – tai niiden sisällyttäminen hinnoitteluun – edellyttää kunkin osatekijän ymmärtämistä.
Kuinka kukin lasketaan
Tuontitullien laskeminen Tullit lasketaan prosenttiosuutena tavaroiden tullausarvosta – yleensä kauppa-arvosta (summa, jonka asiakas on maksanut tavaroista, ilman toimituskuluja). Prosenttiosuus määräytyy HS-tariffikoodin ja alkuperämaan perusteella.
Esimerkki: Pari nahkakenkiä (HS-koodi 6403) lähetetään Suomesta Yhdysvaltoihin, ja kaupan arvo on 150 euroa. Yhdysvaltojen tulli EU:sta tuleville nahkakenkille voi olla 8–10 %. Tuontitulli = 150 euroa × 10 % = 15 euroa.
Tullimaksut vaihtelevat huomattavasti tuotteittain sekä lähtö- ja kohdemaan välisten kauppasuhteiden mukaan. Tavarat, jotka ovat oikeutettuja etuustullikohteluun kauppasopimuksen nojalla (kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välinen kauppa- ja yhteistyösopimus, joka koskee tiettyjä Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevia tavaroita), voivat olla tullittomia tai niihin voidaan soveltaa alennettuja tullimaksuja.
ALV:n laskeminen Tuontialv lasketaan yleensä tavaroiden tullausarvosta ja tuontitullista – eli arvosta, johon tulli on jo lisätty, ei pelkästään tavaroiden arvosta.
Esimerkki: Samat 150 euron kengät aiheuttavat 15 euron tuontitullin. Tuontiarvonlisävero lasketaan sitten summasta 150 € + 15 € = 165 €. Yhdysvaltain vastaavalla kulutusverokannalla (joka vaihtelee osavaltioittain – Yhdysvalloissa käytetään myyntiveroa arvonlisäveron sijaan) tai EU:n vastaavalla 20 %:n arvonlisäverokannalla vastaavasta EU-tuonnista: 165 € × 20 % = 33 €.
Tässä esimerkissä kokonaiskustannukset ovat: 150 € tavarat + 15 € tullimaksu + 33 € arvonlisävero = yhteensä 198 €, verrattuna 150 €:oon, jonka asiakas maksoi kassalla. Tämä ero on asiakaskokemuksen ongelma, jonka epäselvä tulliviestintä aiheuttaa.
Valmisverot kolmas kategoria: valmisverot kannetaan tietyistä tavararyhmistä – alkoholista, tupakasta, polttoaineesta ja joissakin maissa elektroniikasta tai ylellisyystuotteista. Valmisverot lisätään tuontitullin ja arvonlisäveron päälle, ja ne voivat olla kyseisille tuoteryhmille erittäin korkeita. Jos lähetät alkoholia tai tupakkaa kansainvälisesti, valmisvero on merkittävä lisämaksu määräpaikassa.
Kuka maksaa – kauppias vai asiakas
Tämä riippuu kauppiaan ja asiakkaan välillä sovituista Incoterm-ehdoista (toimitusehdoista) sekä lähetyksen arvosta suhteessa kohdemaan de minimis -rajaan.
De minimis -rajan alapuolella Useimmissa maissa on vähimmäisarvoraja, jonka alapuolella tuontitulleja ja joskus arvonlisäveroa ei peritä. Australiassa tämä raja on 1000 dollaria. EU:ssa (EU:n ulkopuolelta tulevien tuontitavaroiden osalta) tulliraja on 150 euroa, eikä arvonlisäverovapaata rajaa ole enää olemassa – tuontiarvonlisäveroa sovelletaan ensimmäisestä eurosta lähtien. Asiaankuuluvan rajan alapuolella asiakkaalle ei yleensä aiheudu lisäkustannuksia toimituksen yhteydessä.
De minimis -rajan yläpuolella — DAP (Delivered at Place) Yleisin oletusarvo verkkokaupassa. Sinä lähetät tavarat; asiakas on vastuussa tuontitullien ja arvonlisäveron maksamisesta määränpäässä. Kuljetusyhtiön tullivälittäjä ottaa yleensä yhteyttä asiakkaaseen maksun perimiseksi ennen paketin luovuttamista. Tämä aiheuttaa "yllätysmaksujen" ongelman — asiakas ei odottanut joutuvansa maksamaan lisämaksuja tilauksen tekemisen jälkeen.
De minimis -rajan yläpuolella — DDP (Delivered Duty Paid) Perit kassalla paketin kokonaiskustannukset — mukaan lukien arvioidut tuontitullit ja arvonlisäveron — ja maksat asianomaiset maksut asiakkaan puolesta. Asiakas vastaanottaa pakettinsa ilman lisämaksuja. Tämä parantaa asiakaskokemusta merkittävästi, mutta edellyttää, että lasket ja perit oikeat maksut kassalla sekä hallinnoit maksujen siirtoa.
EU:ssa sijaitsevien ja EU:n sisällä myyvien kauppiaiden osalta OSS hoitaa arvonlisäveron. EU:ssa sijaitsevien ja EU:n ulkopuolelle myyvien kauppiaiden tai EU:n ulkopuolella sijaitsevien ja EU:n kuluttajille myyvien kauppiaiden osalta tullien ja arvonlisäveron käsittely riippuu lähetyksen arvosta, kohdemaan säännöistä ja tarjotuista toimitusehdoista.
Tärkeimmät kynnysarvot määränpään mukaan
| Kohde | Verovapausraja | Arvonlisäverovapausraja | Vakiomääräinen arvonlisäverokanta |
|---|---|---|---|
| EU (tuonti EU:n ulkopuolelta) | €150 | Ei mitään (ALV alkaen 0,01 €) | 17–27 % (vaihtelee maittain) |
| Yhdistynyt kuningaskunta | £135 | £135 | 20% |
| Yhdysvallat | $0 | (myyntivero, ei arvonlisävero) | Vaihtelee osavaltion mukaan (0–13 %) |
| Norja | 350 NOK | 350 NOK | 25% |
| Sveitsi | 65 CHF | 65 CHF | 8.1% |
| Australia | 1 000 AUD | 75 AUD | 10 % (GST) |
Nämä raja-arvot ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti, mutta ne voivat muuttua. Tarkista aina kulloinkin voimassa olevat raja-arvot kohdemarkkinoillesi.
Yleisiä väärinkäsityksiä ja virheitä
"Tullimaksu ja arvonlisävero ovat sama asia." Ne eivät ole. Tuontitullimaksu on rajamaksu, joka perustuu tavaroiden tyyppiin ja alkuperään. Arvonlisävero on kulutusvero, jota sovelletaan kaupan arvoon. Molemmat voivat koskea samaa lähetystä – ja arvonlisävero lasketaan tyypillisesti tullimaksun sisältävästä arvosta, mikä tarkoittaa, että tullimaksu verotetaan käytännössä uudelleen arvonlisäveron laskennan kautta.
"Jos tullia ei ole, ei ole myöskään arvonlisäveroa." Tämä ei pidä paikkaansa useimmilla markkinoilla. Tuontituotteiden arvonlisävero sovelletaan yleensä riippumatta siitä, sovelletaanko tuontitullia. Lähetys, joka alittaa tullikynnyksen, voi silti olla arvonlisäveron alainen. Tämä on erityisen tärkeää EU:n tuonnin osalta – EU poisti arvonlisäverovapaan de minimis -kynnyksen vuonna 2021, mikä tarkoittaa, että jopa hyvin vähäarvoiset tuontituotteet EU:n ulkopuolelta ovat arvonlisäveron alaisia.
"Asiakkaani tietää, että peritään lisämaksuja." Ellei asiakkaalle kerro siitä nimenomaisesti kassalla, monet asiakkaat olettavat, että maksamansa hinta on lopullinen summa. Yllättävä tullimaksu- tai arvonlisäveroilmoitus toimituksen yhteydessä – etenkin kalliimmissa tilauksissa – on yksi yleisimmistä syistä verkkokaupan riitoihin, takaisinperintöihin ja palautuksiin. Läpinäkyvyys mahdollisista tuontimaksuista kassalla on yksinkertaisin tapa estää tämä.
"Vapaakauppasopimukset poistavat kaikki maksut." Kauppasopimukset voivat alentaa tai poistaa tullimaksuja tietyiltä tavaroilta, mutta ne eivät yleensä poista tuontiarvonlisäveroa. Brittiläinen kauppias, joka lähettää EU:hun tietyistä ehdoista täyttäviä, Isosta-Britanniasta peräisin olevia tavaroita, voi hyötyä nollatulleista Ison-Britannian ja EU:n välisen kauppasopimuksen (TCA) nojalla, mutta EU:n asiakas maksaa silti EU:n tuontiarvonlisäveron lähetyksestä.
Miten tämä liittyy Shopify-kauppaasi
Tullit ja arvonlisävero vaikuttavat Shopify-kauppaasi kahdessa kohdassa: kassahintojen muodostuksessa ja tulliasiakirjoissa.
Jos haluat tarjota kassalla DDP-palvelun – jossa asiakas maksaa tuotteiden kokonaiskustannukset ilman yllättäviä lisämaksuja toimituksen yhteydessä – Shopify-kauppasi on laskettava ja perittävä oikeat tullimaksut ja arvonlisäverot jokaiselle kohdemarkkinalle. Tämä edellyttää integrointia tullilaskentatyökaluun tai kuljetusyhtiöön, joka tarjoaa DDP-palveluita. Packrooster tukee DDP-toimituksia kuljetusyhtiöiden kautta, jotka tarjoavat sitä palveluvaihtoehtona, ja hallinnoi tulli- ja arvonlisäverolaskelmien perustana olevia tulliasiakirjoja.
Tullidokumentaation tasolla tulliviranomaiset käyttävät CN22- tai CN23-tullilomakkeessa ilmoitettua arvoa – jonka Packrooster luo automaattisesti kansainvälisille lähetyksille – laskeakseen tuontitullin ja arvonlisäveron. Tarkat ilmoitetut arvot, oikeat HS-koodit ja oikea tavarakuvaus varmistavat, että oikeat maksut sovelletaan – eivät liian korkeita (asiakkaan ylihinnoittelu) eivätkä liian matalia (sääntöjen noudattamisen riski).
Packrooster tukee myös IOSS-numeroiden myöntämistä alle 150 euron arvoisille EU:n B2C-tuonneille. Tämä mahdollistaa arvonlisäveron perimisen kassalla ja ennakkoilmoituksen EU:n tullille, jolloin tuontiarvonlisäveroa ei peritä toimituksen yhteydessä. EU:n ulkopuolelta EU:hun myyville kauppiaille IOSS-rekisteröinti on mekanismi, joka estää alle 150 euron tilauksissa esiintyvän ”yllätysarvonlisäveron” ongelman.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Peritäänkö arvonlisäveroa sekä tavaroista että toimituskuluista? Tämä riippuu kohdemaan säännöistä. EU:ssa toimituskulut sisältyvät yleensä tuontitavaroiden tullausarvoon ja ovat siten tuontiarvonlisäveron alaisia. Isossa-Britanniassa toimituskuluihin sovelletaan samaa arvonlisäverokantaa kuin toimitettaviin tavaroihin. Tullausilmoitusta varten jotkut kuljetusyhtiöt vaativat, että ilmoitettuun arvoon sisältyy toimituskulut ja vakuutus (CIF-arvo – kustannukset, vakuutus, rahti) eikä pelkästään tavaroiden arvo. Tarkista kunkin kohdemarkkinan vaatimukset.
Mitä eroa on tuontitullilla ja tullimaksulla? Ne tarkoittavat samaa asiaa. Tuontitulli ja tullimaksu ovat kaksi termiä samalle maksulle – tariffille, jota sovelletaan tavaroihin, jotka ylittävät kansainvälisen rajan kohdemaahan. Joissakin yhteyksissä käytetään termiä ”tuontitulli” nimenomaan maahantuontimaksusta ja ”vientitulli” maastavientimaksusta (harvinaisempaa), kun taas termiä ”tullimaksu” käytetään yleisterminä, joka kattaa molemmat.
Mikä on valmistevero ja milloin sitä sovelletaan? Valmistevero on tuoteryhmäkohtainen vero, jota sovelletaan esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan, polttoaineeseen ja joissakin maissa elektroniikkaan, ajoneuvoihin tai ylellisyystuotteisiin. Se lisätään tuontitullin ja arvonlisäveron päälle ja voi olla erittäin korkea – esimerkiksi Pohjoismaiden alkoholivalmisteverot ovat maailman korkeimpia. Jos lähetät valmisteveron alaisia tavaroita kansainvälisesti, tutki kunkin kohdemarkkinan valmisteverojärjestelmä ennen kuin annat asiakkaille hintatarjouksia tai toimitusehtoja.
Mistä tiedän, mikä tullinopeus koskee tuotteitani? Tuontitullinopeudet määräytyvät HS-tariffikoodin ja tavaroiden alkuperämaan perusteella. Useimmat maat julkaisevat tariffiluettelonsa julkisesti – EU:n TARIC-tietokanta, Ison-Britannian Trade Tariff ja Yhdysvaltain kansainvälisen kaupan komissio tarjoavat kaikki hakutoimintoja sisältäviä tariffityökaluja. Syötä HS-koodi ja alkuperämaa, niin saat selville tietyn määränpään tullin. Monimutkaisten tuotevalikoimien tai suurten kansainvälisten lähetysten osalta tulliasiamies voi neuvoa oikeassa luokittelussa ja sovellettavissa tulleissa.
Maksavatko asiakkaat aina tuontitullin ja arvonlisäveron, vai voinko maksaa ne heidän puolestaan? Voit maksaa ne heidän puolestaan käyttämällä DDP-toimitustapaa (Delivered Duty Paid). DDP-ehdoilla perit asiakkaalta arvioidut tullimaksut ja arvonlisäveron kassalla – sisällyttämällä ne hintaan tai näyttämällä ne erillisenä rivinä – ja maksat ne kuljetusyhtiön DDP-palvelun tai tullihuolitsijan kautta. Asiakas vastaanottaa paketin ilman lisämaksuja. DDP parantaa asiakaskokemusta merkittävästi arvokkaiden rajat ylittävien tilausten osalta, mutta edellyttää, että arvioit ja perit oikeat maksut tarkasti, jotka vaihtelevat määränpään ja tuotetyypin mukaan.
Mitä tapahtuu, jos tulliviranomainen ei hyväksy ilmoittamaani arvoa? Jos tulliviranomainen katsoo, että ilmoitettu arvo alittaa tavaroiden todellisen arvon – viitehintojen, tavaroiden luonteen tai kuljetusyhtiöltä saatujen tietojen perusteella – se voi arvioida lähetyksen arvoksi korkeamman summan ja periä tullia ja arvonlisäveroa tästä korkeammasta summasta. Tämä voi johtaa asiakkaalle odotettua suurempiin kuluihin, riitaan kanssasi ja vakavissa tapauksissa sakkoon aliarvostuksesta. Ilmoita aina todellinen kauppa-arvo – hinta, jonka asiakas on maksanut tavaroista.
